Villa Sinuksi

Villa Sinuksi

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Oikea vai nurja

Tunnistatko sinä, kumpi puoli virkatusta on oikea puoli? Vai tiesitkö edes, että liinan tai maton voi laittaa väärin päin? Puolet eivät olekaan samanlaisia! :)

Useassa tilanteessa minulle on tullut vastaan, että esim. virkattu matto on laitettu lattialle väärin päin, nurja puoli ylöspäin. Virkkausta harrastamaton tai siihen perehtymätön saattaa tietämättään tyytyväisenä pitää mattoa molemminkin päin. Mutta kun oikean ja nurjan puolen oppii erottamaan, ei mattoa enää osaa nurin päin pitää. Minulla on muuallakin huomatessani tapana kääntää virkkaus oikein päin. Tottunutta silmää nurja puoli häiritsee kovasti, eikä siihen voi olla puuttumatta.



Miten oikean ja nurjan puolen sitten erottaa? Kuvassa asiaa on havainnollistettu. Virkkauksen oikealla puolella (kuvassa kylläkin vasemmalla :)) hieman "letin näköinen silmukkajana" erottuu ketjusilmukoissa selvemmin. Tämän saman voi huomata työn reunoissa. Yllä olevassa kuvassa on tehty reunoihin vielä ylimääräinen piilosilmukkakerros, mikä korostaa tuota lettimäistä vaikutelmaa. Huomaatko?

Olisiko nyt oikea aika tarkistaa kodissa olevat virkkaukset, ovatko sattuneet oikein vai väärin? Vai ovatko kenties valmiiksi ajatuksen kanssa oikein asetetut? :)

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Minähän en mustaksi muutu!

Miksi positiivisen huomion kohteena oleminen on meille suomalaisille niin vaikeaa? Vai onko se epävarmuus valinnoista ja pelko siitä, ettei rohkeammalla asuvalinnalla ja yllättävällä värillä joudu päinvastaisen huomion kohteeksi?

Poikani täyttää viikonloppuna kahdeksan vuotta. Lähdin eilen hänen kanssaan ruokakauppaan synttäriostoksille. Teki mieli laittaa päälle punainen kellohame alushameella, ihan muuten vain. Laitoin. Tällaiset pienet asiat piristävät arkeani. Ehkä piristän samalla joskus myös jotain muuta. Marketin käytävällä edessäni käveli gootti-tyylinen pariskunta mustissa, mutta persoonalliselle tyylilleen uskollisena. Se piristi minua. Taisi olla ainoa kerta kun ilostuin mustan värin ansiosta. Sekin siitä syystä, kun mietin, kuinka paljon iloisempaa ja mielenkiintoisempaa olisi, jos kaikki pukeutuisivat persoonallisesti ja rohkeasti!


Kaupungilla liikkuessani ja muualla ihmisiä seuratessani harmittelen aina sitä, kuinka synkästi ihmiset pukeutuvat. Musta väri ja persoonattomuus valtaavat yhä enemmän. Ja mitä enemmän ne valtaavat, sitä enemmän huomaan vastustavani niitä omalla pukeutumisellani.

Suunnittelimme poikani kanssa synttäreille teemaa. Aku Ankka oli hänen ehdotuksensa. Mikä ettei, iloinen värikäs ja hauska hahmohan se on. Selasimme teeman mukaisia kuvia netistä ja lehdistä. Yhtäkkiä tajusin jotain järkyttävää: Aku Ankallahan on nykyään musta takki! Ja veljenpojilla myös. Mitä ihmettä? Mitä on tapahtunut kirkkaansiniselle merimiestakille ja veljenpoikien pirteille puseroille? Onko Akunkin täytynyt sulautua mustaksi muuttuneeseen maailmaan? Kuinka surullista. Vanhoissa klassikkosarjakuvissa Aku oli vielä sinisessä takissa. Mutta näinpä se valitettavasti on valtaväestönkin suhteen: vanhoina hyvinä aikoina ihmiset osasivat vielä pukeutua tyylikkäästi. Miehet olivat miehekkäitä herrasmiehiä ja naiset viimeistellyn naisellisia. Kauan eläköön vintage ja värikkyys!