Virkkauksen viemänä

Virkkaaminen on kyllä todella koukuttavaa. Sain juuri valmiiksi maton olohuoneeseemme. Toiseksi viimeisellä kerroksella tuli todella tiukka paikka, ja niinhän siinä kävi, että virkkuukoukku katkesi! Jokainen koukkuun tarttunut tietää sen tunteen, eikö? On juuri saamassa valmiiksi isomman projektin, eikä mikään kauppa ole enää auki, että saisi haettua uuden. Ja kyseessä oli vielä lempikoukkuni, kaikkein kaunein kullankimaltava yksilö :( ..no seuraavana päivänä hain varmuuden vuoksi kaksi samankokoista koukkua. Mutta eipä löytynyt kultaista.

Mutta ihan kivahan siitä tuli, mukavaa vaihtelua valkoiseen karvalankamattoon. Paljastaahan se toki hiomisen tarpeessa olevaa parkettia enemmän.. Ja liukuestettä pitäisi laittaa toiselle puolelle, ettei lapset lennä selälleen. Mietin vielä, pitäisikö tehdä seuraavaksi toinen hieman pienempi matto olohuoneen toiseen päähän, tämän viereen, mahtaisikohan se olla liikaa?

Taustalla näkyy vielä hieman keskeneräinen kalustettu kasvihuone -projekti. Palaan siihen ehkä vielä myöhemmin jossain vaiheessa, kunhan saan viimeisteltyä sitä ja laitettua hieman tekstiilejä. On vain aina niin monta projektia kesken, mutta kyllähän se palkitsee, kun jonkun saa valmiiksikin asti!